Toivoa arkeen
Toivo ei ole naiivi asia. Se ei tarkoita ongelmien vähättelyä eikä sitä, että vaikeista päätöksistä vaietaan.


Järkeä talouteen. Arvostusta ammattilaisille. Toivoa arkeen.
Olen Antti Honkanen, keravalainen sairaanhoitaja, laatujohtaja, kahden pojan isä ja yhden ihanan vaimon mies.
Olen Antti Honkanen, keravalainen sairaanhoitaja, laatujohtaja, terveysteknologian käytännön tekijä ja kahden pojan isä.
Olen elämässäni innostunut monenlaisista asioista. Kun jokin vie mukanaan, haluan ymmärtää sen kunnolla. Se on vienyt minut hoitotyöhön, terveydenhuollon kehittämiseen, tietojärjestelmien pariin ja nyt myös politiikkaan.
En ajattele, että kansanedustajan pitäisi olla kaikkien alojen valmis asiantuntija. Tärkeämpää on osata kuunnella, perehtyä, hahmottaa kokonaisuus ja tuoda oikeat ihmiset saman pöydän ääreen.
Olen tehnyt töitä terveydenhuollon eri puolilla: julkisella sektorilla, yksityisellä puolella, vakuutusyhtiössä ja startup-maailmassa. Nykyisessä työssäni rakennan terveydenhuollon tietojärjestelmiä ammattilaisille ja potilaille. Siinä näkee konkreettisesti, miten paljon paremmaksi arkea voisi tehdä, jos järjestelmät palvelisivat ihmistä eivätkä toisin päin.
Lähden eduskuntavaaleihin, koska olen huolissani Suomen suunnasta. Erityisesti talous huolettaa. En kuitenkaan halua tehdä politiikkaa pelon kautta. Uskon, että asioita voidaan korjata järjellä, käytännön kokemuksella ja ihmisiä kuuntelemalla.
Olen nähnyt sote-alalla, miten paljon hyvää ammattilaiset tekevät — ja miten paljon heidän aikaansa kuluu asioihin, jotka eivät auta potilasta. Samaa virhettä ei saa päästää tapahtumaan varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa.
Haluan rakentaa Suomea, jossa rahat käytetään viisaammin, ammattilaiset voivat tehdä työnsä hyvin ja ihmisillä on enemmän uskoa tulevaan.
Politiikassa puhutaan usein järjestelmistä, prosenteista ja päätöksistä. Ne ovat tärkeitä, mutta niiden takana on aina ihmisiä: työnsä hyvin haluavia ammattilaisia, arjen kanssa pärjääviä perheitä, lapsia ja nuoria, yrittäjiä, ikääntyviä vanhempia ja niitä, jotka tarvitsevat apua juuri silloin, kun oma voima ei riitä.
Olen ehdolla, koska uskon, että Suomi tarvitsee kolmea asiaa: enemmän arvostusta ammattilaisille, enemmän toivoa ihmisten arkeen ja enemmän järkeä taloudenpitoon.
Nämä eivät ole toisistaan irrallisia tavoitteita. Jos rahat käytetään huonosti, palvelut heikkenevät. Jos ammattilaisia ei kuunnella, järjestelmät eivät toimi. Jos ihmisiltä katoaa usko tulevaan, mikään uudistus ei kanna.
Toivo ei ole naiivi asia. Se ei tarkoita ongelmien vähättelyä eikä sitä, että vaikeista päätöksistä vaietaan.
Ammattilaiset eivät tarvitse vain juhlapuheita. He tarvitsevat aikaa, luottamusta ja työrauhaa tehdä työnsä hyvin.
Suomen talous ei ole kunnossa. Sitä ei pidä kaunistella.
Haluan politiikkaa, jossa päätöksiä arvioidaan yksinkertaisilla kysymyksillä:
Jos vastaus on kyllä, suunta on oikea.
Järkeä talouteen. Arvostusta ammattilaisille. Toivoa arkeen.
Tämä ei ole vain vaalilause. Se on tapa tehdä päätöksiä.
Talous ei ole politiikan päämäärä, vaan sen perusta. Ilman kestävää taloutta emme pysty turvaamaan palveluita, antamaan ammattilaisille työrauhaa emmekä rakentamaan ihmisille toimivaa arkea.
Suomen talouskasvu on lähtenyt liikkeelle, mikä on hyvä asia. Julkinen talous on silti edelleen epätasapainossa. Valtiovarainministeriö arvioi helmikuussa 2026, että seuraavalla vaalikaudella tarvitaan noin 8–11 miljardin euron sopeutuskokonaisuus. Arvio tarkentuu vielä ennen vaaleja. Se kertoo ongelman mittaluokasta, ei tämän ohjelman omasta vaikutusarviosta.
Politiikassa on joskus sanottu, että “rahaa on”. Minusta rehellisempi vastaus on, että rahaa on siihen, minkä päätämme tärkeimmäksi. Liberaalien Leikattavaa löytyy -lista oli mielestäni hyvä avaus, koska se ei perustunut juustohöylään, vaan etsi kohteita, joista voidaan säästää mahdollisimman vähäisin vaikutuksin ihmisten arkeen.
Oma talouslinjani on yksinkertainen, ja olen ottanut siihen vaikutteita myös liberaaleilta. Se rakentuu viidestätoista uudistuksesta: viisi rakenteellista uudistusta, viisi rönsyjen ja tukiviidakoiden karsintaa sekä viisi työtä, investointeja ja kasvua vahvistavaa toimenpidettä.
Rahaa pitää siirtää hallinnosta hoitoon ja opetukseen, byrokratiasta työhön sekä vaikuttamattomista tuista kasvuun. Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia, vaikuttamattomien menojen karsimista, työn ja yrittämisen verotuksen keventämistä, kannustinloukkujen purkamista sekä automaation ja tekoälyn fiksua käyttöä tuottavuuden parantamiseen.
Suomi ei nouse pelkillä leikkauksilla, mutta ei myöskään pelkällä kasvupuheella. Tarvitsemme julkisen sektorin, joka tekee vähemmän mutta paremmin. Samalla pitää rakentaa yhteiskuntaa, jossa työnteko ja yrittäminen kannattaa ja jossa meillä on edelleen varaa pitää huolta toisistamme.
Euromääräiset vaikutukset ovat omia arvioitani, jotka perustuvat julkisiin tilastoihin, tutkimuksiin ja selvityksiin. Ne eivät ole valtiovarainministeriön virallisia laskelmia. Luvut kuvaavat vuotuista vaikutusta vaalikauden lopun tasolla, eivät neljän vuoden aikana kertyvää summaa. Kun uudistukset ovat täysimääräisesti voimassa, vaikutus jatkuu myös vaalikauden jälkeen.
Ohjelman tämänhetkinen arvioitu bruttovaikutus on noin 3,3–6,8 miljardia euroa vuodessa ennen veronkevennyksiä ja toimeenpanokuluja. Useiden kohtien ylärajat ovat vielä alustavia. Koulutukseen siirrettävää rahaa ei lasketa säästöksi, eikä kasvutoimille anneta omaa euromäärää, jotta samoja hyötyjä ei lasketa kahdesti.
Tämä ei vielä yksin riitä ratkaisemaan koko Suomen taloushaastetta. Lisää toimia tarvitaan niin julkisen talouden vahvistamiseen kuin kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseen. Etsin myös lisää kohteita, joiden karsiminen näkyy mahdollisimman vähän ihmisten arjessa ja palveluissa.
Hoitaja Honkanen hoitaa, mutta ei vedä puuttuvia miljardeja stetoskoopista. Jos laskelmat muuttuvat, myös luvut muuttuvat. Uskottavuus menee näyttävyyden edelle.
| Kokonaisuus | Vuosivaikutus vaalikauden lopussa |
|---|---|
| Rakenteelliset uudistukset | +1,5–3,4 mrd €/v |
| Rönsyjen ja tukiviidakon karsinta | +1,8–3,4 mrd €/v |
| Ohjelman tekninen bruttovaikutus | +3,3–6,8 mrd €/v |
| Koulutukseen siirrettävä rahaSiirto hallinnosta ja hankkeista opetukseen, ei nettosäästö. | 0,1–0,3 mrd €/v |
| Työn ja yrittämisen veronkevennykset | Toteutuneiden säästöjen mukaan |
Saa olla eri mieltä. Jos haluat kysyä, haastaa ajatuksiani tai tavata, laita rohkeasti viestiä.
Puhelin, WhatsApp ja tekstiviesti: 040 745 3585
Sähköposti: mikkihiiri@msn.com
Kyllä, msn.com. Tämä osoite on seurannut minua internetin alkuhämäristä asti, eikä ole jättänyt pulaan kertaakaan. Luotettava kuin vanha lankapuhelin, vain hieman hiljaisempi.
Torilla tavataan!
Oman vaalikampanjani rahallinen tukeminen ei ole mahdollista, mutta voit auttaa muuten.
Helpoin tapa on jakaa tätä sivua ihmiselle, jota nämä asiat voisivat kiinnostaa. Jos ajatukset tuntuvat järkeviltä, laita linkki eteenpäin, nosta keskusteluun työpaikalla tai vinkkaa ihmiselle, joka pohtii, ketä voisi äänestää.
Jos jostain kumman syystä et päädy äänestämään minua, toivon silti, että käytät ääntäsi.
Demokratia toimii parhaiten silloin, kun ihmiset äänestävät harkiten — eivät vain puolueen, somenäkyvyyden tai vaalikoneen ensimmäisen tuloksen perusteella.
Siksi haluan nostaa esiin myös muita ehdokkaita, joihin kannattaa tutustua. Meillä voi olla erilaisia näkemyksiä, mutta yhteistä on se, että päätökset vaikuttavat meidän kaikkien arkeen.
Tutustu siis rauhassa, vertaile ajatuksia ja valitse ehdokas, jonka koet parhaaksi.
Vertailun jälkeen voit aina palata turvallisesti hoitaja Honkasen hellään huomaan. 🤗
Kaikilla ei ole aikaa lukea koko sivua. Ymmärrän hyvin. Tässä siis lyhyt versio — ja jos tämä herättää ajatuksia, ylempää löytyy lisää.
Olen Antti Honkanen, keravalainen sairaanhoitaja, laatujohtaja, terveysteknologian käytännön tuntija ja kahden pojan isä. En ole lähtenyt politiikkaan siksi, että osaisin kaiken valmiiksi. Olen lähtenyt mukaan, koska olen nähnyt läheltä, miten paljon paremmaksi ihmisten arkea voisi tehdä, jos järjestelmät palvelisivat ihmistä eivätkä toisin päin.
Olen huolissani Suomen taloudesta, mutta en usko pelotteluun. Talous pitää saada kuntoon siksi, että ihminen pääsee hoitoon, lapsi saa tukea ajoissa, työnteko kannattaa ja ammattilainen pystyy tekemään työnsä hyvin.
Sote on näyttänyt, mitä tapahtuu, kun ammattilaisten aika kuluu liian paljon järjestelmän pyörittämiseen eikä ihmisten auttamiseen. Samaa virhettä ei saa päästää tapahtumaan varhaiskasvatuksessa, opetuksessa, sosiaaliturvassa tai muualla yhteiskunnassa.
Haluan tehdä politiikkaa, jossa päätöksiä arvioidaan kolmella yksinkertaisella kysymyksellä: auttaako tämä ihmistä arjessa, antaako tämä ammattilaiselle paremmat mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin ja käytetäänkö tässä yhteisiä rahoja viisaasti?
Suomen talous on kääntynyt kasvuun: BKT kasvoi vuoden 2026 toisella neljänneksellä 0,4 % edellisestä neljänneksestä (Tilastokeskus 28.8.2026). Kasvua vetivät etenkin vienti ja investoinnit. Vientiä nosti osaltaan yksittäinen suuri alustoimitus, kun yksityinen kulutus kasvoi vain 0,1 %.
Suunta on oikea, mutta kasvu on kapealla pohjalla ja liian hidasta suhteessa velkaantumiseen ja julkisen talouden alijäämään.
Talouslinjani perustuu kolmeen asiaan:
Esimerkiksi: yritystuille tavoite, mittari ja päättymispäivä. Työnteon kannustinloukkuja puretaan niin, että lisätyöstä jää aina selvästi enemmän käteen.
Tähän mennessä esittämieni säästöjen ja uudistusten bruttovaikutus on arviolta 3,3–6,8 miljardia euroa vuodessa. Veronkevennykset pienentävät nettovaikutusta. Haarukka on leveä, koska osa vaikutuksista riippuu toteutustavasta sekä ihmisten ja yritysten käyttäytymisestä.
Se ei vielä riitä. Suomen koko sopeutustarve on arviolta 8–11 miljardia euroa vuodessa, joten lisää säästöjä ja ennen kaikkea kasvua tarvitaan.
Tavoitteeni on Suomi, jossa työnteko kannattaa, yritykset kasvavat ja tavallisella ihmisellä on mahdollisuus säästää, vaurastua ja omistaa.
Järkeä talouteen.
Arvostusta ammattilaisille.
Toivoa arkeen.
Hoitaja Honkanen eduskuntaan.
Ei siksi, että hoitaja yksin ratkaisee kaiken — vaan siksi, että eduskuntaan tarvitaan enemmän käytännön järkeä, arjen ymmärrystä ja ihmisten kuuntelemista.